Israelilainen tanssi

Varhaisimmat maininnat israelilaisten tansseista löytyvät Raamatusta, jonka mukaan tanssi oli ilon ilmaus (Ps. 30:12) ja kuului niin Jumalan (2 Moos. 15:20-21) kuin epäjumalien palvontaan (2 Moos. 32:19) sekä perhejuhliin (Luuk. 15:25). Se on edelleenkin olennainen osa sekä uskonnollisia että maallisia juhlia. Toisin kuin joissakin Suomen kristillisissä piireissä tanssia ei siis pidetä juutalaisuudessa syntinä, tosin ortodoksijuutalaiset miehet ja naiset tanssivat toisistaan erillään. Tanssi on nykyaikana kehittynyt kahteen suuntaan: toisaalta varhaisten muinaista kotimaataan rakentamaan tulleiden uudisasukkaiden mukanaan tuoma kansantanssi on kehittynyt ja monipuolistunut, toisaalta tanssista on tullut ammattimaisten koreografien luomaa taidetta, jota koulutetut tanssijat esittävät näyttämöillä.

Taidetanssi

Taidetanssi saapui maahan 1920-luvulla Euroopan kulttuurikeskuksista tulleiden tanssinopettajien ja -harrastajien mukana. Israelin valtion perustamisen jälkeen monia eri tanssilajeja edustavat ryhmät nostivat tanssin hyvin ammattimaiselle tasolle. Maassa on nykyään yli kymmenen suurta ammattimaista tanssiyritystä, jotka esiintyvät niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suurin osa yrityksistä sijaitsee Tel Avivissa. Näistä yrityksistä voisi mainita

Israelin baletin
Kibbutsin nykytanssiyrityksen, joka osallistui vuoden 2008 Kuopio tanssii ja soi -tapahtumaan esityksellään Ekodoom
Batseban tanssiyrityksen, joka kantaesitti vuonna 1998 Tero Saarisen teoksen UN/DO ja jossa toimiva Talia Paz esitti soolotansseja vuoden 2007 Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa
Vertigon sekä
Inbal Pinton tanssiyrityksen.

Tel Avivin Suzanne Dellalin tanssi- ja teatterikeskuksesta on tullut koko maan tanssin keskus. Tel Avivissa toimivat myös Israelin tanssikirjasto ja Israelin tanssiarkisto, jotka ovat tutkimuskeskuksia ja julkaisevat tanssiaiheista kirjallisuutta. Tanssia voi opiskella Rubinin musiikki- ja tanssiakatemioissa Jerusalemissa ja Tel Avivissa, Bat-Dorin studioissa Tel Avivissa ja Beersebassa, Thelma Yellinin koulussa Givataimissa sekä monissa muissa tanssikouluissa.

Israelin panoksesta liikuntaopetuksen saralla voisi mainita Moshe Feldenkraisin kehittämän kokonaisvaltaisen kehollisen oppimismenetelmän, nk. Feldenkrais-menetelmän, sekä Eshkol-Wachmanin liikenotaatiojärjestelmän, joka on yksi kolmesta tunnetuimmasta tavasta esittää tanssia ja liikettä kirjallisessa muodossa.

Kansantanssi

Israelilainen kansantanssi on sekoitus juutalaisia ja ei-juutalaisia kansantanssimuotoja eri puolilta maailmaa. Se ei polje paikallaan vaan kehittyy jatkuvasti, ja siinä yhdistyvät niin vanhat perinteet kuin nykytanssikin.

Varhaiset uudisasukkaat toivat mukanaan entisten kotimaidensa tansseja, jotka sitten mukautettiin uuteen ympäristöön. Yksi näistä oli romanialainen horatanssi, joka kuvasi hyvin uudisasukkaiden ihannetta uudesta elämästä Israelin maassa: suljetussa piirissä kaikki osallistujat olivat samanarvoisia, askeleet olivat niin yksinkertaisia, että kaikki pääsivät mukaan, ja tanssijoiden käsivarret toistensa olkapäillä korostivat heidän välillään olevaa yhteyttä (ks. kuva).

Kun tanssi-innostus levisi, kansantanssi monipuolistui, tansseja tehtiin suosittuihin israelilaisiin lauluihin, ja vaikutteita omaksuttiin niin arabien debkatansseista kuin pohjoisamerikkalaisesta jazzista ja Latinalaisen Amerikan ja Välimeren maiden rytmeistä.

Kansantanssi ei ole esiintyvien taiteilijoiden yksinoikeus vaan suosittua ajanvietettä. Tuhannet tanssin harrastajat kokoontuvat säännöllisesti opettelemaan tansseja ammattimaisten ohjaajien johdolla. Koska tanssit ovat tyypillisesti – yksinkertaisimpia horatansseja lukuun ottamatta – johonkin tiettyyn musiikkiin tehtyjä, erilaisia tansseja on tuhansia ja niitä tehdään jatkuvasti lisää. Vuodesta 1988 lähtien Karmielin kaupungissa Keski-Galileassa on vuosittain järjestetty kolmipäiväinen kansainvälinen kansantanssifestivaali. Israelilaisia kansantansseja harrastetaan eri puolilla maailmaa, myös Suomessa kokoontuu lukuisia ryhmiä. Viime vuosina Suomessa ovat opettaneet mm. Jaron Meishar, Boaz Cohen ja Gidi Eiko.

Yleisten kansantanssien lisäksi monilla Israelin väestöryhmillä, niin eri maista tulleilla juutalaisilla kuin arabeilla, druuseilla ja tšerkesseillä, on omat tanssinsa ja niihin erikoistuneet esiintyvät tanssiryhmät.

Anna Vähäkangas

Teksti pohjautuu pääasiassa sivulla www.mfa.gov.il/MFA/Facts+About+Israel/Culture/CULTURE-+Dance.htm olevaan artikkeliin.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Israelilaisia tansseja
Kristillisen kirkon musiikin juuret
Israeli Dances.com
Rokdim